• Aino löytyy osoitteesta http://ainolehti.fi. Jos menit osoitteeseen ja päädyit edelleen tänne, tyhjennä selaimesi välimuisti ja yritä uudelleen.



Pikkusormi maksulliselle koulutukselle

Kun lukukausimaksukokeilu panee hintalapun kansainvälisille maisteriohjelmille, uhkaavat opiskelijavirrat EU:n ulkopuolelta tyrehtyä. Aalto ja opetusministeriö kiistävät porttiteorian, mutta lupaavat samalla pidentää maksukokeiluun osallistuvien koulutusohjelmien listaa.

Aalto-yliopisto edustaa opetusministeriön asetuspaperissa vaikuttavasti: yhteensä 130 lukukausimaksukokeiluun valitusta koulutusohjelmasta 46 löytyy Aallosta. Paperi antaa yliopistolle mahdollisuuden kerätä lukukausimaksuja näihin koulutusohjelmiin EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta maisteriopiskelijoilta vuoteen 2014 saakka. Vararehtori Martti Raevaaran mukaan lista kasvaa vielä.

– Ministeriöstä pyydettiin lähtökohtaisesti kaikkien englanninkielisten maisteriohjelmien nimet, jotta yliopistot voivat itse valita, mistä keräävät maksuja. OPM tulee pyytämään listaan vielä täydennystä.

Lukukausimaksuja kerätäkseen yliopiston täytyy ensin kehittää toimiva stipendijärjestelmä. Opetusministeriön kokeilun idea on muuttaa lukukausimaksut laadukkaammaksi opetukseksi byrokratiatanssin keinoin: raha kiertää valtiolta yliopistoille, niiden kassasta stipendien muodossa opiskelijoille, ja heiltä takaisin yliopistoille.

– Ajatus on, että maksuista jäisi korkeakoululaitokselle tuloja, joilla vieraskielisen opetuksen tasoa voitaisiin parantaa, sanoo opetusneuvos Birgitta Vuorinen.

Martti Raevaara suhtautuu ajatukseen varauksella, vaikka kokeilua kannattaakin.

– Olen pikkuisen pessimistinen opiskelijamäärien suhteen varsinkin alkuvaiheessa. Jos 25:sta opiskelijasta viisi maksaa, syntyy jännite: pitäisikö ohjelman opetus järjestää paremmin, koska maksavat opiskelijat ehkä niin odottavat?

Ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden vastaavilta löytyy heti kymmeniä syitä tuomita kokeilu. AYY:n hallituksen kv-vastaava Jarno Lappalainen ja kv-sihteeri Hanna Sauli pitävät kummallisena erityisesti sitä, että opetuksen parantamiseen täytyy kerätä maksuja – loogisempaa olisi, että jo valmiiksi laadukas koulutus maksaisi.

– Todennäköisesti kv-opiskelijoiden määrä romahtaa kuten Tanskassa kävi. Samalla suomalaistenkin opiskelijoiden opiskeluympäristö kuihtuu. Kansainvälistymisstrategian mukaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pitäisi tuplata vuoteen 2015 mennessä, mutta samalla tutkinnoille lätkäistään maksut, Lappalainen ihmettelee.

Vararehtori Raevaaraa kansainvälisten opiskelijoiden väheneminen ei huoleta, päinvastoin. Raevaaran kotikentällä Taideteollisessa korkeakoulussa 65 prosenttia hakijoista tulee ulkomailta.

– Intressi olisi saada enemmän suomalaisia opiskelijoita maisteriohjelmiin, mutta he eivät pärjää ulkomaisille hakijoille hakutilanteessa. Minusta on rohkeaa, että lukukausimaksuja kokeillaan. Muuten keskustelu pysyy edelleen periaatetasolla, Raevaara sanoo.

Opetusneuvos Vuorisen mielestä Suomen kilpailuvaltiksi kuuluisi nostaa koulutuksen laatu, ei maksuttomuus. AYY:n kv-sihteeri Hanna Sauli korostaa, että tällä hetkellä maksuttomuus kuitenkin on yksi suurimmista houkuttimista suurimmalle osalle Suomen valitsevista opiskelijoista. Moni ulkomaalainen opiskelija sanoo, että olisi tuskin tullut Suomeen, jos koulutuksesta olisi pitänyt maksaa.

Sekä opetusministeriöstä että Aallosta vakuutetaan, ettei kokeilua motivoi raha, vaan tiedon kerääminen. Aallossa sekä maksullisten ohjelmien valinta että maksujen suuruus ovat vielä kysymysmerkkejä. Myös apurahajärjestelmän ja seurannan suunnittelu alkavat vasta nyt. AYY:n edustaja tulee osallistumaan suunnitteluun tiiviisti. Raevaaran mukaan ensimmäiset maksulliset ohjelmat voivat alkaa aikaisintaan syksyllä 2011.

Poliitikot ovat kiirehtineet vakuuttelemaan, ettei suomalaisesta koulutuksesta ole tulossa maksullista, vaikka kansainvälisten opiskelijoiden maksuja kokeillaankin. Raevaaran mielestä lukukausimaksukokeiluun ei voi soveltaa porttiteoriaa, koska siinä liikutaan niin pienessä skaalassa. AYY:n Lappalainen taas varoittelee, että pienestä kokeilusta voi huomaamatta kasvaa laajempi ilmiö.

– Kyllä tämän voi nähdä sellaisena Annetaan pahalle pikkusormi -tyylisenä asiana. Esimerkiksi Saksassa maksullisuus levisi useaan kandiohjelmaan ja myös Suomessa valitettavan monelta vaikutusvaltaiselta taholta löytyy intoa lukukausimaksujen yleiseen käyttöönottoon. Opiskelijoiden kannattaa olla tarkkana.

Teksti Tuuti Piippo

Kuvitus Anna-Leena Kilpeläinen


Julkaistu Ainossa 3/2010

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: